Ekan viikon tunnelmia

No, ei vielä ihan viikonkaan, vasta neljä päivää täällä, mut hyvin oon jo päässyt elämänrytmiin kiinni J Menoa ja meininkiä on riittänyt niin paljon, ettei koti-ikäväkään oo ehtinyt yllättämään.  Tässä vähän tunnelmia kuluneilta päiviltä, koitan välttyä kirjoittamasta kokonaista romaania.

Uusi kotini täällä Idexin asuntolassa alkaa jo tuntua kodilta. Paikka on yllättävän pieni, meitä harjottelijoita ja vapaaehtoisia on tällä hetkellä täällä kuusi. Jaan huoneen yhden suomalaisen ja yhden sveitsiläisen tytön kanssa. Molemmat on yli 30-vuotiaita, nuorimmat täällä on 18. Lisäks täällä on tyyppejä Brasiliasta ja Saksasta. Kaikki on tosi mukavia, ja joka ilta ollaan tehty jotain yhdessä. Just käytiin illallisella kattoterassilla, GaramButterMasala (tai joku sellanen..) ja kylmä olut, nam nam! Huone on simppeli, mut toimiva. Paitsi ”suihku”, jossa ei siis oo ollenkaan sitä suihkua vaan lyhyt pätkä letkua. Niin ja sain sitten sen yläsängyn, mitä pelkäsin. No vähän haastetta tähän elämään, onneks siinä on reunat ;)

Eilen Idexinkoordinaattori  järjesti miulle pienen orientaation, toisin sanoen istuin tunnin pari kuuntelemassa  neljä powerpoint-esitystä Intian historiasta ja siitä, että pitää muistaa juoda paljon vettä  ja käyttää aurikorasvaa, tai päivänvarjoa jopa. No, onhan se ihan hyvä noistakin muistutellla… Orientaation huvittavin osa oli hindinkielen ”pikakurssi”. Toistin intialaisen koordinaattorin perässä listoittain hindinkielisiä sanoja, ja siinä se sitten olikin. Aika koomiselta se tuntui, enkä oo ihan varma opetuksen laadusta ja tehokkuudesta :D

Torstaina kävin tutustumassa työpaikassani, Morarka Foundationissa, ja eilen oli eka varsinainen työpäivä. Työpaikalle menee tästä asuntolasta ”autolla” (täällä Thaimaasta tuttuja tuktukeja kutsutaan nimellä ”auto” tai vaan tuktuk, ja ne polkupyörällä kulkevat on sitten riksoja) noin puoli tuntia. Torstai-iltana miulle sanottiin, että saan selvitä huomenna itsekseni töihin, tuktuk kuljettaja kuulemma tietää minne mennä. Aamulla asuntolan edessä sitten odotti vanha harmaahiuksinen papparainen tuktukinsa kanssa. Ajattelin että on sillä ainakin ajokokemusta, toivottavasti on näkö vielä tallella. Pari kertaa pysähdyttiin reittiä kysymään, ja vähän jännitti et mitäköhän tästä tulee.. Mutta perille päästiin, ja työpäivän jälkeen sama hurmaavasti hymyilevä vanha herra odotteli työpaikkani ulkopuolella täsmällisesti klo 16.30, niinkuin oli sovittu. Paluumatkalla ei enää jännittänyt yhtään, täysi luottamus saavutettu. Tänään sama homma (poikkeuksellisesti kävin töissä vaik on lauantai), ja sovittiin et maanantaina taas nähdään. Nyt miulla taitaa sitten olla oma ”auton”kuljettaja. Luulenpa, että meistä tulee vielä kamujaJ 

Ensimmäisen työpaikkalounaani aikana tein ne molemmat asiat, joita turistin ei kannattaisi tehdä. Söin käsillä käteltyäni ensin kymmeniä ihmisiä ja laittamatta sitten käsidesiä ja join kannusta tarjoiltua vettä. Katsotaan tuleeko seuraamuksia.. Ja tein myös yhden kulttuurimokan. Vastapäätä istuvan miehen tuijotuksesta tajusin käyttäväni vasenta kättä syömisessä (täällähän se on tarkoitettu pyllyn pesemiseen, eikä sitä todellakaan saa käyttää ruokaillessa). O-ou.

Mutta niin, työpaikasta vielä pari sanaa. Morarka Foundation edistää luomuviljelyä ja luomutuotteiden markkinointia niin, että viljelijät saa asianmukaisen korvauksen raaka-aineista. Tuun ilmeisesti työskentelemään luomutilojen sertifioinnin parissa, ja lisäks ehkä myös uudessa Carbon credit-projektissa. Tähän mennessä oon perehtynyt järjestön toimintaan ja lukenut kaikenlaista mielenkiintoista asiaan liittyvää. Toimisto on iso, jo pelkässä päätoimistossa on noin 200 työntekijää, ja Jaipurin lisäksi toimipisteitä on eri puolilla Intiaa. Oon tästä työstä ihan superinnoissani! Katotaan nyt minkälaisia työtehtäviä pääsen tekemään, mut ainakin järjestö vaikuttaa lupaavalta. Ihan uskomatonta, et kaiken sen odottelun jälkeen oisinkin päässyt näin mielenkiintoiseen työpaikkaan. Toinen suomalainen harjoittelija täällä varoitteli etukäteen, että oli joutunut odottamaan työpaikan löytymistä vielä 7 viikkoa sen jälkeen kun oli jo tullut Intiaan! Ja on parhaillaan työpaikassa, joka ei mitenkään liity sen omaan alaan. Olin siis jo taas valmistautunut siihen ettei koko järjestöä oo ees olemassa. Yleensä oon kuitenkin luottanut siihen, että kyllä asiat lopulta järjestyy, ehkäpä niin kävi nytkin J

Jos ootte yhtä innoissanne kuin mie, niin täältä löytyy lisäinfoa ;)

www.morarkango.com

www.morarkaorganic.com