Terve taas!

Terve taas, täältä aamuteen ääreltä! Blogipostauksia ei oo kuulunut pitkiin aikoihin, sillä asuntolan nettiyhteys päätti jostain syystä lakata toimimasta. Ja töissähän meillä on tietenkin facebook, blogit ynnä muut työrauhaa häiritsevät yhteydet ulkomaailmaan blokattu. Alla on siis jälkiraportointia parin viikon takaisista kuulumisista (häät!!), ja lisää tulossa. Ah kuinka kivaa, kun yhteydet pelaa taas!

Ensin luvassa kuitenkin oudoin kokemukseni ikinä, jonka aion nyt jakaa kanssanne (halusitte tai ette). Viime yönä nimittäin heräsin korvatulpat suussani! Voiko olla ällömpää tunnetta kuin herätä omat korvatulpat suussaan? Illalla siis laitoin ne vielä normaalisti korviini... Ai miksikö sitten päätin syödä omat korvatulppani? No, unessani miulle tarjottiin jotain lääkkeitä, siis pillereitä (korvatulpat). Muistan aluksi miettineeni, kannattaakohan näitä syödä kun en tiedä tarkkaan mitä lääkkeitä ne on (voi kunpa olisin päätynyt  siihen, että ei kannata). Päätin kuitenkin laittaa lääkkeet (korvatulpat) suuhuni, mutta ONNEKSI olin fiksu tyttö ja päätin ettei niitä lääkkeitä kannata kuitenkaan nielaista. Oli jo tarpeeki ällöä herätä imeskellen omia korvatulppiaan, mutta ois se ollut vielä ikävämpää jos ne ois saanut mahaansa.

Kivaa päivää Suomi, älkää sielläkään tukehtuko korvatulppiinne!